Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa

Työterveyshuoltolaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä sen sisällöstä ja toteuttamisesta.

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Yrittäjä ja muu omaa työtä tekevä henkilö voi vapaaehtoisesti järjestää itselleen työterveyshuollon. Tässä keskitytään nimenomaan yrittäjän työterveyshuollon kustannuksiin ja niiden vähennyskelpoisuuteen verotuksessa. Yrittäjällä tarkoitetaan tässä yhteydessä YEL- tai MYEL-vakuutettua henkilöä. Verotuksessa tällainen henkilö on liikkeen- tai ammatinharjoittaja, osakeyhtiön osakkeenomistaja tai henkilöyhtiön yhtiömies tai maataloudenharjoittaja.

Yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuoltoon kuuluvana palveluna sairaanhoitoa, muita terveydenhoidon palveluja sekä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisessä laitoksessa tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamana.

Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti. Kela voi tietyin edellytyksin maksaa korvauksen suoraan palveluntuottajalle, jolloin tämä vähentää korvauksen suoraan yrittäjälle menevästä laskusta. Tällöin yrittäjän ei tarvitse hakea korvausta. Muissa tilanteissa palveluntuottaja laskuttaa koko summan yrittäjältä ja yrittäjä hakee korvauksen itse Kelalta. Jos yrittäjällä on työntekijöitä, voi korvauksen hakea samalla hakemuksella, jolla haetaan korvausta työntekijöille järjestetyn työterveyshuollon kustannuksista. Korvaus maksetaan yritykselle.

Elinkeinotoiminnan tai maatalouden menona voidaan vähentää työterveyshuollon kustannukset edellytysten täyttyessä. Vähennyskelpoisia kustannuksia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Siten edellytyksenä on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus palveluntarjoajan kanssa. Esimerkiksi hammashoidon kustannukset eivät kuulu Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon, joten yrittäjän omat hammashoidon kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia. Lisäksi yrittäjän omat työterveyshuollon kustannukset ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Yrittäjän on myös tosiasiallisesti työskenneltävä yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille työntekijöille.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoinen määrä on työterveyshuollosta maksettu määrä. Vastaavasti veronalaista tuloa on Kelalta saatu korvaus. Tämä on huomioitava myös silloin, kun korvaus on maksettu suoraan yrittäjälle ja vähennettävä elinkeinotoiminnan veroilmoituksella ilmoitetuista elinkeinotoiminnan menoista.

Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjesteämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Tässäkin on edellytyksenä, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena koko yhtiön henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen ja määrältään kohtuullinen. Etu on mahdollista katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi, vaikka yhtiössä ei työskentelisi muita henkilöitä. Tavanomaisen ja kohtuullisen edun voidaan katsoa koskevan myös hammashoidon kustannuksia, vaikka Kela ei kustannuksista korvausta maksaisikaan.

Kela soveltaa korvauksissaan osakkeenomistajan tai yhtiömiehen ollessa kyseessä samaa menettelyä kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan kustannusten korvaamisessa. Eli jos yhtiö on alkujaan maksanut kustannukset ja Kela maksaa korvauksen yhtiölle, on vähennyskelpoinen määrä näiden erotus. Huomattavaa on, että jos Kela maksaa korvauksen suoraan osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle, se katsotaan hänen saamaksi veronalaiseksi ansiotuloksi.

Hyvä muistissäntö: Tee sopimus jonkin palveluntarjoajan kanssa, tee toimintasuunnitelma ja määrittele palvelut, jotka sisältyvät työterveyshuoltoon, jotta on kaikille samantasoinen!

Linkit verottajan sivuille:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48117/yrittajan-tyoterveyshuollon-kustannukset-verotuksessa/

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/62486/henkil%c3%b6kuntaedut-verotuksessa6/

Jaa postaus

Katsoitko jo nämä?